Danielle Trussoni; Enkelioppi

Danielle Trussoni; Enkelioppi
Alkuteos: Angelology
Kustantaja: Tammi 2011
Suomentaja: Sirkka Aulanko
Sivuja: 500


" "Miksi juuri nyt?" Tohtori Lévi-Franche kysyi madaltaen ääntään. "Olemme etsineet käsiimme ja pitäneet turvasäilössä vähäisempiä taivaallisia instrumentteja, mutta kaikkein vaarallisimman olemme jättäneet piiloonsa. Miksi emme odottaisi, kunnes sodan vaara on ohi?"
Tohtori Seraphina sanoi: "Natsit ovat siirtäneet joukkoja kaikkialle tuolla alueella. He ihailevat antiikkia, varsinkin sellaista jolla on mytologista merkitystä heidän jäsjestelmälleen, ja nefilit käyttävät tilaisuutta hyväkseen hankkiakseen itselleen voimakkaan aseen."

...Verlaine tiesi, että otuksilla oli siivet piilossa mustien viittojensa alla, ja hän tiesi myös, millaista tuhoa ne saisivat aikaan levittämällä ne. Mutta tavallisten ihmisten silmissä otukset olivat tuskin muuta kuin joukko kummallisesti pukeutuneita miehiä suorittamassa jotain outoa rituaalia jäällä. Gibborit noudattivat Grigorin käskyjä ja kerääntyivät hänen ympärilleen luistinradan keskelle, muodostaen läpitunkemattoman muurin Grigorin ja enkelitutkijoiden väliin. Gibboreiden koreografia olisi vienyt Verlainen koko huomion, ellei hän olisi tiennyt Evangelinen seisovat tuon synkeän joukkion saartamana."

Nuori nunna, sisar Evangeline on asunut Pyhän Rosan luostasirra, New Yorkin Miltonissa aivan pikkutytöstä pitäen. Evangeline pitää elämästään katkeamattoman rukouksen luostarissa, eikä kaipaakaan muuta. Mutta kun nuori taidehistorioitsija Verlaine ottaa yhteyttä luostariin, jonka postista Evangeline vastaa, herää nuoren naisen mielenkiinto. Mitä kirjeitä mahtaa Verlaine tarkoittaa? Evangeline päättää ottaa selvää asiasta ja pikkuhiljaa naisen silmien edessä alkaa aueta uskomaton salaisuuksien vyyhti, jonka keskustassa on Evangeline itse.

Celestine, eräs luostarin vanhimmista sisarista ymmärtää, että on tullut aika kertoa Evangelinelle tämän perinnostä, kohtalosta; enkeliopista. Celestine valottaa tapahtumia Evangelinelle kertoan elämästään ennen luostariin tuloa, elämästään sota-ajan Pariisissa ja opinnoistaan enkelitieteen saralla, kuin seikkailustaan Bulgarian Rodophe -vuorten Paholaisen Kurkussa, sekä lahjakkaasta ystävästään ja kilpailijastaan, Gabriella Lévi-Franchesta, joka on kaiken päälle Evangelinen isoäiti.

Enkelitutkijat ovat kautta aikain tienneet elävänsä langenneiden enkelten ja ihmisten jälkeläisten, nefileiden seassa. Nefilit ovat upeita, mutta kylmiä ja julmia olentoja, jotka janoavat itselleen aina vain enemmän valtaa ihmisrodusta ja koko maailmasta. Ennen niin voimakkaat nefilit ovat kuitenkin alkaneet sairastua, eikä syytä ole tähänkään mennessä löytynyt.
Grigorin nefili-perheen esikoinen, Percival, on saanut osakseen tuon tuskaisen taudin ja on jo pitkään etsinyt parannuskeinoa. Tuo parannuskeino, jonka nyt tiedetään olevan olemassa, on saanut Evangelinen äidin menettämään henkensä. Vaikka Angelan tutkimukset ovatkin vielä piilossa, niiden tiedetään olevan olemassa ja niitä Grigorit etsivät, kuten asetta, jota tarvitaan parannukseen.

Enkelitutkijat ovat Celestinen ja Gabrellan nuoruudessa onnistuneet kyseisen aseen piilottamaan, mutta sen olinpaikka ei ole oikeastaan kenenkään tiedossa. Evangeline joutuu mukaan aseen etsintöihin, jotta ihmiskunta voitaisiin pelastaa nefileiltä; enkelitutkijoiden on löydettävä ase ennen, kuin nefilit löytävät sen. Epätasainen taistelu enkelitutkijoiden ja nefileiden välillä on alkamassa, panoksena ei ole sen kummempaa kuin koko ihmiskunnan tulevaisuus.

---

Arvoin kirjastossa tämän kirjan kohdalla hetken aikaa. Nappasin opuksen hyllystä, luin takakansitekstin ja mietin, että äh, ei vaikuta sittenkään mitenkään turhan kiinnostavalta. Yritin laittaa kirjan takaisin hyllyyn, mutta ennen kuin se sujahti takaisin omaan väliinsä, jouduin pysähtymään; mutta mitä jos se sittenkin olisi hyvä? Samaa huopaamista ja soutamista jatkui hetken, enkä vain pystynyt kirjaa takaisin hyllyyn enää laittamaan, joten mukaan sen oli lähdettävä.

Ja hyvä että lähti! Kirja oli jollain tapaa aivan huikea. Siinä on jotain, mitä ei pysty suoraan lukemaan, vaan se hiipii salakavalasti silmien eteen rivienvälistä. Enkelioppi ei ehkä sinällään ole mikään mahtava teos, mutta siinä on jotain todella koukuttavaa, eikä sitä ollut helppo laskea käsistään, kun kerran aloitti lukemisen.

Trussoni kirjoittaa ihanan elävästi ja mukaansa tempaavasti ja tarkasti. Mikään tapahtuma, henkilö tai olento ei jäänyt tyhjän päälle vaan kaikki loksahti paikoilleen kuin palapelin palaset. Lisäksi kirja eteni sopivassa tahdissa paljastaen vähä vähältä mistä oli kyse ja mitä oli tulevan. Pieni jännityksen poikanen säilyi koko kirjan alusta loppuun, eikä missään välissä teksti käynyt tylsäksi. Kirja on täynnä kiehtovia tapahtumapaikkoja, henkilöitä ja olentoja, jotka kaikki voisi hyvinkin kuvitella tähän päivään, vaikka ne ovatkin niin selvästi fiktiota.

Runsaasti myyttejä, upeaa fantasiaa ja Da Vinci -koodimaista aarteen etsintää. Tätä oli nautinto lukea. En malttaisi odottaa jatko-osaa! Angelopolis julkaistaan tämän vuoden alkupuolella englanniksi, mutta suomenkielisen teoksen ulos tulemiseen menee todennäköisesti vielä pitkään. Voikin olla, että nappaan Angelopolisin hyllystä ihan suoraan englanniksi, sen verran koukuttava tämä oli. Enkeliopista on myös tekeillä elokuva, joka on pakko kädä väijymässä, kun se joskus julkaistaan.

★★★★★