Alkuteos: The Brass Verdict
Kustantaja: Gummerus 2009
Suomentaja: Kimmo Paukku
Sivuja: 499
" "Kiinni jääneestä henkilöstä tulee vaaratekijä. Yleensä nirri otetaan pois jo ennen oikeudenkäyntiä. He eivät ota sitä riskiä, että kaveri tekee sopimuksen syyttäjän kanssa. Mutta minä vastaan yhä heidän rahoistaan. Jos minusta hankkiudutaan eroon, kaikki on mennyttä. Archway, kiinteistöt, kaikki tyynni. Siksi he vain tarkkailevat tilannetta. Jos pääsen vapaaksi, kaikki on taas hyvin. Jos minut tuomitaan, minusta tulee liian suuri vaaratekijä ja kestän vankilassa korkeintaan kaksi päivää. He saavat hoideltua minut siellä."
On aina hyvä tietää, miten korkeita panokset ovat, mutta olisin tullut hyvin toimeen ilman päämieheni muistutusta."
Puolustusasianajaja Mickey Haller palaa kahden tuskan täytteisen vuoden jälkeen takaisin ammattinsa pariin. Hallerin tarkoituksena on aloittaa hiljalleen ja varovasti, ettei paluuta vanhaan tule. Uusi alku saa kuitenkin yllättävän räjähtävän lähdön. Haller saa kutsun ylimmän oikeuden päätuomarin luo, vain kuullakseen kollegansa Jerry Vincentin olevan kuollut; murhattu. Ja Haller on merkitty Vincentin papereihin niin avustajaksi, kuin henkilöksi, joka perii kaikki herran työt, mikäli tämä joutuu työkyvyttömäksi tai kuolee.
31 keskeneräisen oikeusjutun joukossa on yksi ylitse muiden, Hollywood-moguli Walter Elliot on menossa oikeuteen syytettynä vaimonsa ja tämän oletetun rakastajan murhista. Haller alkaa pala palalta kokoamaan Jerry Vincentin keräämiä tietoja yhteen luodakseen puolustuksen syyttömyyttään vakuuttavalle kiholle.
Kuvaan ilmestyy myös etsivä Harry Bosch, jonka tehtäväksi on muodostunut ratkaista Vincentin murhaaja ja saattaa tämä oikeuden eteen. Bosch onnistuu sotkemaan myös Hallerin tutkimuksiinsa ja näin asettaa asianajajamme jälleen hengenvaaraan. Bosch on päättänyt napata murhaajan, oli hinta mikä tahansa, mies on valmis käyttämään Halleria syöttinä siitäkin huolimatta, että asianajaja on etsivän velipuoli. Haller ei tosin tiedä tätä kyseistä faktaa.
---
Tämä oli ensimmäinen teos, jonka herra Connellyltä luin ja tykästyin kovasti. Ihastuin jokunen aika sitten televisiosarjaan nimeltä Suits, joka sijoittuu lakitupaan sekin ja tämän pokkarihyllyssä nähdessäni ajattelin, että miksipä ei, voisihan se varmasti toimia kirjassakin.
Olen pelännyt, ettei lukeminen hetkeen enää maita, että on taas se tylsä kausi, mutta ei sentään. Tarvitsin vain oikeanlaisen kirjan päästäkseni takaisin ruotuun. Kova Tuomio tulikin ahmittua parissa päivässä (mm. pakkaamisen ja töissäkäynnin ja sairastelun lomassa).
Connelly kirjoitti kovin sulavasti ja niin tapahtumien täyteistä tekstiä, että huonomman kirjailijan vastaavasta olisi voinut tulla pikainen ähky. Connelly sai mahtumaan yhteen päivään niin paljon tapahtumia, että välillä havahduin, että hei, eihän tässä ollakaan menty viikkoa eteenpäin, päästiin vain päivän päätteeseen. Mikä tässä kirjassa mulle olikin vähän uudempaa oli se, että koko kirjan tapahtumat sijoittuvat vain muutaman viikon ajalle, eikä esim. useamman kuukauden.
Rakastin sitä, kuinka Connelly luontevasti johdatteli lukijaa mukanaan oikeusjuttua eteenpäin, mutta nykäisikin toisinaan mattoa jalkojen alla hieman, ettei mikään kävisi liian itsestään selväksi. Loppujen lopuksi kirjan pääpahis olikin juuri se, keneksi sitä en ikimaailmassa olisi osannut yhdistää, vaikka kaikki oli jollain tapaa aivan itsestäänselvää, ettei se voinut olla kukaan muukaan. Jäin kuitenkin kaipaamaan vähän lisää jännitystä ja uhkaavia tilanteita, mistä kirjan takakansiteksti ehkä hieman vihjaili. Missään välissä kirja ei kuitenkaan ollut tylsä, vaan soljui kuin itsestään eteenpäin. Taidan käydä ratsaamassa kirjaston ja etsimässä lisää Michael Connellyn tuotoksia.
★★★★☆
