Alkuteos: Miss Peregrine's Home for Peculiar Children
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Suomentaja: Virpi Vainikainen
Sivuja: 350
"Olin juuri ehtinyt sopeutua ajatukseen, että edessäni oli hyvin tavallinen elämä, kun epätavalliset tapahtumat alkoivat. Niistä ensimmäinen oli raastava kokemus, ja kuten mullistavat kokemukset aina, sekin jakoi elämäni kahtia, aikaan Ennen ja aikaan Jälkeen. Monien muiden tulossa olevien epätavallisten asioiden tapaan tämä ensimmäinenkin liittyi isoisääni, Abraham Portmaniin.
"Seisoin yllättävässä tuulenvireessä ja mietin, mikä kumma oli tehnyt tällaista tuhoa. Talossa oli täytynyt tapahtua jotain todella kammottavaa. Oli mahdotonta uskoa, että tällä painajaisten talolla oli jotain tekemistä isoisän idyllisten kertomusten kanssa tai että tällainen täystuhon perikuva oli ollut isoisän turvapaikka. Tutkittavaa olisi ollut vielä paljon, mutta työ tuntui äkkiä turhalta. Edes ihmisiä vihaava erakko ei voisi elää tällaisessa paikassa. Poistuessani talosta tunsin, että totuus oli kauempana kuin koskaan."
Teini-ikäinen Jacob saa kesken työpäiväänsä puhelun hätääntyneeltä isoisältään, joka yrittää epätoivoisesti löytää asekaappinsa avainta, koska on aivan varma, että ne ovat tulossa. Ne, siis hirviöt.
Kun Jacob sitten saan kyydin isoisänsä talolle ja pääsee perille, huomaa hän talon olevan tyhjillään, mutta takaovi on rikki. Jacob lähtee seuraamaan aavistustaan metsään ja liikkuu pelkän tunteen perusteella, vain löytääkseen isoisänsä vertavuotavana.
Isoisän viimeiset sanat: "Etsi lintu. Silmukassa. Vanhuksen haudan toisella puolella. Syyskuun kolmas, 1940."
Minä nyökkäsin, mutta hän näki, etten tajunnut mitään. Viime voimillaan hän lisäsi: "Emerson - kirje. Kerro heille mitä tapahtui, Yakob", eivät kerro Jacobille mitään, mutta tämä alkaa kuitenkin selvittää niiden merkitystä.
Nuo sanat johdattavat Jacobin etsimään isoisän tarinoiden tarunomaista taloa, orpokotia Walesissa ja sen asukkaita, pojasta, jonka sisällä eli mehiläisiä, tytöstä jonka jalat eivät pysyneet maassa, pojasta, jota ei nähnyt, ellei tällä ollut vaatteita päällä; lapsia, joista isäisä oli Jacobin ollessa pieni, näyttänyt kuviakin. Vaikka Jacob onkin pitänyt isoisän tarinoita pelkkänä humpuukina, tämä päättää lähteä etsimään orpokotia Cairnholmin pikkusaarelle.
Saarella Jacobille selviää totuus, se, mistä isoisä kuollessaan puhui. Valokuvien lapset olivat olleet olemassa ja ovat edelleen ja tarvitsevat Jacobin apua pärjätäkseen eriskummallisia jahtaavia hirviöitä vastaan. Jacobille selviää totuus, joka on kaikkea muuta, kuin mitä poika osasi villeimmissä kuvitelmissaankaan odottaa.
---
Olen ymmärtänyt, että kirjailija aikoi alunperin julkaista teoksen pelkästään kuvista, mutta kustantaja sai tämän ylipuhuttua kehittelemään kuvien ympärille myös jonkinlaisen tarinan. Ja kirjasta tosiaan huomaakin, että tarina on aika tuulesta temmattu, eikä pitkän juonen kypsyttelyn jälkeinen lopputulos. Tarina itsessään on toki mielenkiintoinen, ja idea hyvä, vaikka se jääkin hieman ohueksi. Lukiessa tulee tunne, että kirja on enemmän nuorten kirja ja ehkä hieman kuin pelottava iltasatu, ei ihan kypsä hedelmä, vaan hieman raaka vielä.
Myös Riggsin kirjoitustyylistä huomaa, että kyseessä on esikoisteos, jota ei oltu alunperin edes suunniteltu kirjoitettavaksi. Teksti on hieman karkeaa, mutta luistaa kuitenkin hyvin.
Kirjan parasta antia olivatkin sekaan lisätyt kuvat, jotka syvensivät juonta ja auttoivat mielikuvien luomisessa. Maltoin jopa mieleni, enkä kurkistellut kuvia ollenkaan etukäteen, vaan tarkastelin niitä aina tovin, kun ne tarinassa esiintyivät. Kuvat ovat upeita, vanhoja mustavalkokuvia ja aivan mahtava tunnelmanluoja. Ilman näitä kuvia, pelkkä teksti tuskin olisi onnistunut vallitsevaa tunnelmaa luomaan.
Vaikka Ransom Riggsin esikoisteos ei yllä kirjojen aateliin, se saa pisteitä ideasta ja valokuvista ja jo näittenkin vuoksi voin suositella kirjaa luettavaksi. Ihan viihdyttävä lukukokemus siis tämäkin. Lisäksi, jo ennen kuin kirja julkaistiin, sen elokuvaoikeidet ehdittiin varata ja itse Tim Burton toimii ohjaajana, elokuva tulee ulos ensi vuonna (2013). Kyseinen elokuva on aivan pakko nähdä. Ja tästä voidaan myös vetää omat johtopäätökset, kuinka toimiva kirjan idea onkaan.
TÄSSÄpä vielä linkki kirjan traileriin YouTubessa.
★★★☆☆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti