Sain eilen päätökseen Erik Axl Sundin Varistytön ja pohdinkin nyt, että arvostelenko trilogian kerralla vaiko jokaisen kirjan päätteeksi.. Kyseessä on kuitenkin yksi tarina joka on jaettu kolmiin kansiin. Taidan päätyä arvostelemaan kirjat siis kokonaisuutena, enkä yksitellen. Sillä tuskin maltan laskea näitä käsistäni, vievät samantien mukanaan. Tuntui, kuin Varistyttö olisi liimattu käteeni toissailtana, kun kömmin peiton alle lukemaan, enkä malttanut lopettaa vaikka silmät huusivat unta.
Tuskin siis ihan hirveän kauan joudutaan odottelemaan Varistyttö -trilogian arvostelua.
Mutta nyt, viettäkää kivat lokakuun viimeiset päivät. Monella varmasti on kirjamessusaalis seuranpitiminä, ainakin täällä Helsingissä on niin kovin sateinen ja harmaa sää, että ulos ei tee mieli tuikata nenäänsä kuin ihan pakosta. Eli laventelikynttilät tulille (rakastan laventelin tuoksua!) ja nenä kirjaan kiinni ja villasukat jalkaan, jos näiltä koirilta saisi osan tuosta viltistäkin vihdoin itselle.. Karvahanurit kun tykkäävät vallata sen päiväunipaikakseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti