Alkuteos: Crossed Bones / The Tenth Gift
Kustantaja: Tammi 2009
Suomentaja: Salme Moksunen
Sivuja: 487
"Päivät olivat pitkiä ja tyhjiä Al-Andalusin toivuttua niin paljon, että hän jaksoi taas ottaa kapteenin tehtävät haltuunsa. Raïs nousi vuoteesta joka aamu päivän sarastaessa, jolloin kuului esirukoilijan ensimmäinen kutsu, suoritti huolellisen peseytymisrituaalin mankopuisen ristikkosermin takana vadissa olevalla kylmällä vedellä, otti käteensä merimiesten hänelle tekemän kepin ja kiipesi ontuen kajuutan portaat kannelle. Eikä Cat nähnyt häntä ennen kuin auringonlaskun aikaan."
"Cat pani kynän pois kädestään ja huokaisi. Totta puhuen hän ei jaksanut edes toivoa, että häne äskettäin laatimansa anomus milloinkaan päätyisi Kenegien isännälle saatikka että Sir Arthur yhtyisi toimenpiteisiin kirjeen johdosta. Kolmetuhattaneljäsataa ja yhdeksänkymmentäviisi puntaa, josta tasan kahdeksansataa yksin hänestä. Kokonainen omaisuus. Catille oli maksettu kartanossa vuoden palveluksesta ainoastaan kahdeksan puntaa, mistä oli vähennetty ylöspito; Matty ei saanut kuin neljä."
Julia saa miesystävältään erolahjaksi antiikkisen kirjan, joka osoittautuu paljon ihmeellisemmäksi löydöksi, kuin nainen on osannut edes kuvitella. Karvaan eron kipristellessä vatsan pohjassa, Julia alkaa selata kirjaa, Koruompelijattaren aarretta ja huomaa sen olevan täynnä pienen pientä kirjoitusta, eikä pelkkiä kirjontaohjeita. Teksti osoittautuu ikivanhoiksi päiväkirjamerkinnöiksi vuodelta 1625 ja sijoittuu Cornwalliin, mistä Juliakn on kotoisin, vaikka nykyään asuukin Lontoossa.Catherine Anne Tregenna, Cat, on vuodattanut päiviensä kulun ja sydämensä tunnot tuon kirjontaoppaan sivuille ja teksti imaisee Julian niin syvälle mukaansa, ettei tämä tahdo luopua kirjasta, vaikka ex-miesystävä sitä kovasti havitteleekin takaisin; antoi vahingossa väärän kirjan, tarkoituksenaan myydä Julialla nyt oleva kappale.
Keskenkaiken Catin päiväkirjamerkinnät paljastavat tytön joutuneen merirosvojen kaappauksen uhriksi ja Julia imeytyy entistä enemmän tarinaan mukaan ja ajautuu lähtemään Cornwalliin, tutkimaan paikkoja, mistä kirjassa puhutaan ja mistä kirja on löytynyt.
Catin taistellessa hengestään vieraalla maalla, Julia yrittää päästä eroon omista demoneistaan ja ajautuu lähtemään Catin perässä Marokkoon, jossa nainen tutustuu mieheen, joka auttaa tätä kulkemaan Catin jalanjäljissä.
---
Neidonryöstö kulki hieman vajaan kuukauden mukanani laukussa työmatkoilla, ja oli aina yhtä inhottava laskea kirja käsistä oman seisakkeen kohdalle tultaessa. Olen ehkä pienesti rakastunut merirosvosatuihin, joten Neidonryöstö tuntui oikein huutavan nimeäni aikoinaan kirjastonhyllyssä. Onneksi tartuin opukseen, sillä tämä oli aivan mahtava lukukokemus.
Neidonryöstössä sekoittuu fakta ja fiktio, niin kuin historia ja nykypäivä, ja millä tavalla. Vaikka pompittiin nykypäivän ja menneisyyden välillä, se oli tehty selkeäksi, joten tarinaan oli helppo upota. Omia suosikkejani olivat historialliset luvut Catista, mutta myös Julian matkattua upeaan Marokkoon nykypäivän teksteistä tuli suosikkiosiani.
Kirja oli ihanan erilainen moniin muihin lukemiini verrattuna, sillä kovin moneen aikuisille tarkoitettuun merirosvotarinaan en ole jostain syystä törmännyt. Oli upea lukea tarkkaa pohjatyötä vaatinutta tekstiä ja samalla oppia menneestä taas jotain uutta.
Johnsonin kirjoitustyyli on selkeä ja helppolukuista pienillä vivahteilla ikivanhasta kirjoitustyylistä. Lisäksi kirjailija kuvailee niin elävästi ihmisiä ja ympäristöä, että ne näkee lukiessaan suoraan silmiensä edessä.
Olisin kuitenkin toivonut ehkä hieman isompaa seikkailua kirjan nykypäivään, ja sen puutteessa toivoin, että menneisyydestä ja Catin seikkailuista olisi kirjoitettu vieläkin enemmän.
Suosittelen aivan ehdottomasti jokaiselle, joka rakastaa seikkailua, hippusta romantiikkaa... ja niitä merirosvoja!
★★★★☆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti